SUPSA

Supisuomalainen Saunaseura

Supsan Viron saunaristiretki 19.-21.5.2023

Supsan pitkään suunnittelema retki naapurikansan saunamaille toteutui vihdoin tänä keväänä kolmen henkilön voimin (Jyrki Lehtiniemi, Sami Pajunen, Tommi Palomäki). Virohan on aina ollut varteenotettava saunamaa ja varsinkin nyt Saunavuoden aikana Virossa on nostettu profiilia entisestään ja järjestetty paljon hienoja tapahtumia. Mekin pääsimme niistä osallisiksi retkellämme.

Matka toteutettiin omatoimiperiaatteella eli oma henkilöauto oli koko ajan käytettävissä (autoilua Viron puolella noin 350 km), lautalla Suomenlahden yli, yöpyminen Tallinnassa ja Jöhvissa. Matkan kustannus saunomisineen ja ruokailuineen oli noin 350 €.

Ensimmäinen päivä starttasi aikaisin aamulla, koska Tallinkin lautta lähti jo klo 10.30 Helsingistä. Tallinnassa meillä oli kohteena kaksi eri saunaa: Leilisaun ja Kalma saun. Sen verta Tallinnassa oli tietöitä heti terminaalin ympärillä, että saimme kulumaan aikaa muutaman kilometrin automatkaan tunnin verta. Onneksi lopulta muutamien u-käännösten jälkeen saavutimme kohteen.

Leilisauna edusti tyypillistä virolaista yleistä saunaa, jossa oli iso pesuhuone jokaiselle kävijälle varattuine pesuvateineen ja vihtomismahdollisuus. Koko saunaosastolla oltiin alasti ja sukupuolet erillään (jako ainoastaan kahteen). Sauna itsessään oli melko kuuma ja lauteet vaarallisen korkeat. Aika nopeasti huomasi myös, että ne släpärit olisi kannattanut olla jalassa, koska betoniset istuimien osat olivat todella kuumat. Hyvää palvelua edusti lukollinen pukukaappi, tosin ranteen ympärille tarkoitetun avaimen kuminauha oli itsellä niin hapero, että katkesi ja avain tipahti saunassa lauteiden alle. Näin oli tarkoitettu tapahtuvan. Yksi seurueen jäsenistä totesi myös korkean porrasvälin ja liukkaan lattian aiheuttaman kaatumisriskin olevan todellinen. Leilisauna maksoi 12 € kävijältä.

Myöhemmin iltapäivällä kävimme testaamassa Kalmasaunan, jonne oli hotellilta parin kilometrin kävelymatka. Ennen saunaa nautimme lounaaksi maittavat täytetyt vohvelit saunan viereisessä ravintolassa. Kalmasauna noudatteli edellisestä tuttua kaavaa isoine ja kaikuvine tiloineen. Täällä oli kuitenkin bonuksena erillinen höyrysauna, vilvoittelu-uima-allas ja mahdollisuus ostaa saunajuomia. Monien mielestä tämä sauna kuuluu kirkkaasti Tallinnan saunojen parhaimmistoon ja onhan sillä myös pitkä historia, joka on alkanut jo 1920 -luvulla. Muita kävijöitä oli hyvin harvakseltaan, joten saimme olla lähes omassa rauhassa.

Kalmasaunan hinta oli 18 €, jota voi pitää jo melko korkeana täkäläisittäin, mikä kertoo paikan arvostuksesta jotain. Yleisesti Tallinnan hintataso on noussut takavuosista ja varsinkin hotellit ja ravintolat alkavat olla Suomen hinnoissa.

Illalla kävimme vielä syömässä vanhan kaupungin muurien tuntumassa ravintola Rataskaevussa ja sen jälkeen hieman tutustumassa yöelämään, joka oli hyvinkin aktiivista.

Seuraavana aamuna klo 10 jatkoimme matkaa Tallinnasta kohti Jöhvin kaivoskaupunkia, noin 150 km Venäjän suuntaan. Olimme ennakkoon selvittäneet, että ko. kaupungissa järjestetään ”saunafestivaalit” ja että yksi toinenkin suomalainen saunaseura (Olutsilta saunaklubi) on suuntaamassa sinne. Siksipä se oli oiva kohde myös meille. Jöhvissa asuu noin 20.000 ihmistä, joista puolet virolaisia ja toinen puoli vironvenäläisiä. Kuulemma pientä vääntöä on aina välillä ollut kansan osien kesken.

Jöhvin Saunapäev -tapahtumaa vietettiin aurinkoisessa kelissä la 20.5. pääkirjaston edustalla. Riietusruumit (pukuhuoneet) löytyivät sisätiloista. Tapahtuma oli järjestetty osana Viron Saunavuoden tapahtumia ja koostui lukuisista ja pitkistä puheenvuoroista, paneelikeskustelusta, tanssiesityksestä ja muusta ohjelmasta sekä tietenkin mobiilisaunoista.

Huvittava tapaus oli se, että supsalaiset kirjaimellisesti tuupattiin seuraamaan paneelikeskustelua, kun järjestäjät ilahtuivat kovasti kuullessaan paikalla olevan suomalaisia. Ilmeisesti arvostus suomalasia kohtaan on kohtalaisen isoa. Onneksi ei kuitenkaan tarvinnut osallistua itse keskusteluun. Tapahtuma oli sen verta iso tapahtuma paikallisesti, että Postmeesin paikallislehti Pohjoisrannik teki siitä jutun ja kuvasi pienen videopätkänkin, johon supsalaiset pääsivät puolivahingossa, kun kuvattiin ensimmäisiä saunojia. https://pohjarannik.postimees.ee/7778978/video-johvis-vannutati-ametisse-eesti-saunaminister

Jöhvissä oli myös useita hyväksi kehuttuja yleisiä saunoja, joista kerkisimme käydä Ahtmen saunassa (hinta 7 €). Oikein mukava saunapaikka tämäkin, pikkuisen pienemmin puittein, kuin mihin Tallinnassa olimme tottuneet. Täällä myös tapasimme Olutsillan saunaklubin 6 -henkisen porukan ja samalla vaihdettiin ajatuksia virolaisista saunoista ja tutustuttiin puolin ja toisin saunaseurojemme toimintaan. Ehkä jatkossa jotain yhteistyökuvioita voi viritellä heidän kanssaan esim. yhteismatkojen muodossa. Illalla kävimme porukalla illallistamassa georgialaisessa ravintola Miminossa, joka oli erinomainen ja annokset isoja. Tämän jälkeen testattiin vielä keilausta leikkimielisessä turnauksessa paikallisella hallilla. Voitto meni Supsalle selvin numeroin.

Puuhakkaan lauantain jälkeen nukutti hyvin ja sunnuntaina aamulla matkaan lähdettiin taas ajoissa. Tallinnassa olimme puoliltapäivin, mikä jätti hetken aikaa ostoksille ja lounaalle ennen laivaan ajamista. Retkestä jäi kaikin tavoin onnistunut fiilis ja se jopa ylitti odotukset. Tutustuminen virolaiseen saunakulttuuriin ja erilaisiin yleisiin saunoihin oli mahtavaa. Tästä on hyvä jatkaa ja todennäköisesti ensi vuonna järjestetään Viron saunaristiretki uudelleen ja toivottavasti silloin myös hieman isommalla ryhmällä.